Ah mikä loistava kysymys! Päätimme vastata tähän kysymykseen heti ensimmäiseksi, sillä luotettava tiedon jakaminen on meidänkin blogimme kivijalka ja koko blogin missio, ja siksi sitä ja sen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.
Ihan ensiksi ajattelimme kertoa hyviä sivustoja, podcasteja yms., joista löytää varmasti luotettavaa tietoa sekä ketä kannattaisi esimerkiksi seurata somessa. Jotta emme kuitenkaan luettelisi pelkkiä lähteitä, joista ravitsemustietoa kannattaa tai voisi hakea, ajattelimme, että olisi myös tärkeää jakaa pari peruskeinoa, joiden avulla vastaan tulevia ravitsemusjuttuja (ja miksei myös muitakin terveysjuttuja) voisi hieman punnita ja arvioida ennen kuin päättää pistää kaikki elämäntavat uusiksi.
Eli mihin suunnata luotettavan ravitsemustiedon perässä?
Kun haluaa löytää nimenomaan suoraa faktaa ravitsemuksesta, suosittelemme katsomaan esimerkiksi täältä:
- Terveyskirjasto
- Erilaiset yhdistykset ja liitot, joista saa myös tarkempia ohjeita esimerkiksi ikääntyneille, lapsille tai vaikka sydänsairauksissa: Ruokatieto yhdistys, Sydänliitto, Diabetesliitto, Ruukku Ry, Gery Ry, Martat yms.
- Terveyskylä – virtuaalinen sairaalaympäristö, josta saa tietoa myös sairauksista ja niihin liittyvistä hoito-ohjeista
- Fineli – elintarvikkeiden koostumustietopankki (tämä sivu on place to be, jos haluat tietää paljon aamupalamuroissasi on esimerkiksi eri hiilihydraatteja)
- Ravitsemussuositukset (tietysti!)
- Ravitsemustiede-kirja
Jos taas haluat seurata henkilöitä, jotka auttavat ymmärtämään ja pureskelevat vähän jo valmiiksi ravitsemusjuttuja, suosittelemme näitä:
- Reijo Laatikainen ja Pronutritionist– blogi
- Leena Putkonen – perehtynyt suolistoasioihin (some @leenaputkonen ja useita hyviä kirjoja)
- Patrik Borg – Pöperöproffanakin tunnettu
- Aivosumutorvi eli Essi ja Henna Helsingin yliopistolta (myös Ig ja facebook, podcast)
- Podcast: Ruokaklinikka (myös ig: @ruokaklinikka), Ruokarauhapodi (myös: ig)
- Instagram (ainakin nämä): @nutritionwithjasmiina @heidikkin @veganfitnessfi @tiedenaiset @ravitsemusterapeutti.mare @sportsnutritionwithiina @jonna.heinonen @terveyttajatiedettä @ohaataja
Tuleeko teillä jotakin hyviä sivuja/seurattavia mieleen? Kommentoi!
Miten ravitsemukseen liittyviä tekstejä kannattaa arvioida ja punnita? – pikaopas
Ihan ensimmäisenä kannattaa kiinnittää huomiota
- kuka sen on kirjoittanut tai ketä on käytetty asiantuntijana
- millaisia lähteitä on käytetty
Jos juttu on julkaistu ilman ravitsemustieteen asiantuntijan* lausuntoa voi juttuun suhtautua hieman skeptisesti. Tärkeää on myös huomioida, onko jutussa oleva asia perusteltu kirjoittajan tai jonkun ihmisen omalla kokemuksella tai epämääräisellä “tuhansien ihmisten kokemusten perusteella”. Emme toki halua aliarvioida kenenkään henkilökohtaisia kokemuksia, mutta jos suosittelee tai pahimmassa tapauksessa myy muille jotakin terveyteen liittyvää ohjeistusta, ruokavaliota tai muuta ratkaisua, olisi erittäin suotavaa, että nämä ohjeet perustuisivat edes jollakin tavalla analysoituun tietoon eikä vain “musta tuntuu” -fiiliksiin. Tieteellisesti analysoidulla tiedolla tavoitetaan kuitenkin suurin osuus ihmisistä, joille jokin tietty asia mahdollisesti toimisi.
* Ravitsemusasiantuntija on eri asia kuin RAVINTOasiantuntija; ravitsemusasiantuntijat ovat yliopistokoulutuksen saaneita elintarviketieteen maistereita tai terveystieteiden maistereita.
Edelliseen kappaleeseen viitaten, olisi hienoa, että tekstissä mainittaisiin lähteitä mihin tekstit perustuvat. Etenkin jos väittää jotakin hyvin poikkeuksellista. Ainahan lähteiden laittaminen ei ole mahdollista, jolloin kannattaa palata edelliseen kohtaan, ja arvioida kuka tekstissä puhuu ja kenen agendalla.
Jos teksti perustuu vain yhteen yksittäiseen tutkimukseen, kannattaa teksti arvioida ei-niin-luotettavaksi. Tällöin on kyse usein kirsikanpoiminnasta eli tiedon valikoinnista. Tästä hyvä esimerkki on kysyjämme toinen loistava kysymys: “Mitä tarkoittaa, kun Iltalehdessä lukee, että lasi punaviiniä on terveellistä ja Iltalehdessä, että se ei ole?”. Tällaisessa voidaan huomata, että toisessa lehdessä on luettu vähän toista tutkimusta ja toisessa vähän toista ilman, että teemaan on perehdytty sen enempää. Toki, eihän aina voi tehdä laajoja kirjallisuushakuja aihepiiristä ja tutusta maailman ääriä myöten olevaan tutkimustietoon, mutta usein laadukkaissa tutkimuksissa suhteutetaan löydettyjä tuloksia aiempaan tutkimukseen. Joten jo yhden tutkimuksen tarkempi tarkastelu auttaa ymmärtämään tutkimuksen kontekstia.
Tähän aiheeseen liittyen suosittelemamme Aivosumutorvi-blogin tekstiä luotettavan tekstin tulkintaan: Tieteen väärinkäyttö on helppoa
Myös Olli Haataja on tehnyt loistavan infograafin (alla) Reijo Laatikaisen Pötyä pöydässä -teokseen pohjautuen perättömien ravintoväitteiden tunnistamiseen.
Ravitsemuspähkinöitä 